Eilinen päivä yhtä jännitystä!

Nyt minulla sitten eilen oli se follikkeli ultra taas, eli siis kp 12. Sain kuulla että oikealla puolella oli tosi hyvän näköinen johtofollikkeli joka oli kooltaan 19 mm. Lääkäri kysyi että "mitä jos hieman avitetaan ovulaatiota ja annetaan sinulle irroituspiikki?" Aluksi luulin että se irroituspiikki annetaan siis sillä samalla käynti kerralla, mutta hetken päästä sain huomata että saankin pistämisvälineet mukaani kotiin ja apteekista haen sitten reseptin kera Pregnylin. Minäkö pistäisin itseäni? Ajatuskin kammottaa! Onneksi olimme kumminkin Juhan kanssa puhuneet jo mahdoollisesta pistämisestä kauan aikaa sitten, niin Juha oli jo etukäteen lupautunut pistämään minua tilanteen niin vaatiessa. Onneksi hoitaja kumminkin näytti ja neuvoi minulle mitä minun tulee tehdä (tai siis Juhan).

Eilen illalla sitten lueskeltiin Juhan kanssa sairaalalta saatua opastetta siitä kuinka Pregnyl -lääkettä pistetään ja kuinka ne aineet sekoitetaan. Oli helpotus minulle että Juha kesti koko ajan niin tyynen rauhallisena ja otti niin hyvin sen että joutuu pistämään minua, koska en itse kykenisi kumminkaan sitä piikkiä itseeni pistämään. Jäisin kumminkin vain jahkailemaan sen piikin kanssa.

Tänä aamuna sitten herättiin hyvissä ajoin (klo 6:45), jotta Juha kerkeää piikittelemään minua ennen kuin hänen pitää lähteä töihin. Kädet vapisten sekoittelin aineet keskenään ja vedin niitä aineita eri putkiloista ruuttaan.
Hieman jännitti antaa piikki Juhan käsiin, mutta Juha pisti todella hyvin. Heti pistoksen jälkeen tunsin itseni hölmöksi koska olin ajatellut sen sattuvan edes hiukan, mutta en tuntenut mitään! Eikä pistokohtaankaan ole ainekaan tähän mennessä tullut mitään mustelmaa tai muuta sellaista.

Palatakseni vielä eiliseen, niin minullahan oli eilen ensimmäistä kertaa se Bodypump tunti. Hirmuisen kivaa siellä oli vaikka jännittäähän aina tuollaiset uudet tilanteet. Sen voin suoraan sanoa että tunti oli myös suhteellisen rankka ja tehokas. Tänään on nimittäin tullut huomattua että ihan sellaisiin arkisiin askareisiin käytetään yllättävän paljon reisiä ja käsiä, kuten esimerkiksi hiusten kiinni laittaminen oli tänä aamuna lähes mahdotonta kun en pystynyt nostamaan käsiä korvalehtiä ylemmäs tai koiran ruokkiminen kun jouduin lähes pudottamaan koiralle kupin vyötäröni korkeudulta lattialle koska ei vaan pystynyt enää kyykkäämään yhtään! Lihakseksihan se vaan muuttuu mihin koskee! Seuraavan kerran tunti onkin sitten vasta sunnuntaina - mikä onkin näin alkuun ihan hyvä väli jotta kerkeää hiukan edes palautumaan näistä lihas kivuista.

Nyt taas voi hyvillä mielillä jatkaa jännittämistä mitä tuleman pitää!