Laiskaksi heittäytynyt bloggaaja!

Ei ole nyt oikein tuntunut jäävän aikaa kirjoittamiselle vai pitäisikö sanoa että silloin kun on ollut aikaa niin en vain yksinkertaisesti ole jaksanut kirjoittaa mitään! Väsymystä on ollut jonkin verran ilmassa.

Eli palataanpa alkuun. Meillä siis tosiaan oli se np-ultra silloin 10.10. Meinasin aamulla kuolla jännitykseen, koska olin aivan varma ettei siellä tälläkään kertaa ole minkäänlaista elämää. Itkuksihan se homma sitten muuttui, mutta onneksi onnenkyyneliksi! Kätilö kertoi minulle vahvan sykkeen näkyvän, kaikkien raajojen olevan paikoillaan ja niskaturvotuskin oli vain 0,88mm eli kuulemma ihan normaali. Meidän pieni "toukka" oli saanut pituutta jo 49,8mm. Vastasi neljää päivää suurempaa kuin piti olla, mutta laskettua-aikaa ei lähdetty sen perustella muuttamaan eli laskettuaika on edelleen 30.4.2015.

Meidän "toukka" rv 11+1 (vastasi viikkoja 11+5)

Ultran jälkeen olen nyt kertonut mummolleni uutiset, joka toivoi että tällä kertaa kaikki menisi niin kuin pitääkin. Mummo alkoi jo suunnittelemaan että pitää villapukua käydä pienelle neulomaan ja jos hän vain jaksaa niin voisi kuulemma tehdä meille oman kehdon! Käskin mummoa kumminkin ottamaan rauhallisesti ja tekemään vain sen minkä jaksaa. Mummolla on näes verenpaineet heitelleet hiukan.


Tällä hetkellä odotan kovasti seuraavaa neuvolaa, joka on 30.10. koska siellä saadaan kuulemma kuulla ensimmäistä kertaa pienen sydänäänet! Raskauteni on ilmeisesti sujunut hyvin, koska ei minulla ole ollut juuri lainkaan pahaa oloakaan ja muutenkin olo vähän turhankin normaali. Riskiviikotkin pitäisi olla jo takana päin. Tänään siis rv 12+2. Jotenkin silti en uskalla vielä innostua asiasta hirveesti, koska olen kuullut niin paljon juttuja joissa on kuollut pieni kohtuun jopa viikoilla 36+! Meillä on seuraava ultra vasta 18.12. joten olen miettinyt että pitäisikö minun varata nyt ultraa yksityiseltä vaikka tuohon marraskuun puoleen väliin suunnilleen. Toisihan se taas ainakin hetkeksi pientä mielenrauhaa. Ehkä sitä uskaltaisi sitten jo ruveta ostamaan joitakin tavaroita pienelle tulokkaalle. Itselleni kävin tuossa noin viikko sitten ostamassa parit äitiyshousut, koska pelkään joku aamu herääväni niin ettei yhdetkään omat housut mahdukkaan enää jalkaan.
Ainiin, minulla on nyt tulevana tiistaina se sokerirasitus testi. Toivottavasti kaikki olisi silläkin saralla ihan hyvin.

Tänään rakas ystäväni tulee Oulusta tänne asti viettämään syyslomaa! Häntä on ollutkin jo ihan kamala ikävä! Huomenna minulla on vielä aamuvuoro, niin sen jälkeen onneksi pääsen rutistamaan ystäväni ihan ruttuun! Enkä taidakaan laskea enää ystävästäni irti ollenkaan! ;)

Koitan nyt muistaa/jaksaa taas kirjoitella tänne hieman ahkerampaa!